Tietoa jalometalleista

Tietoa jalometalleista

PLATINA

Platina on yksi harvinaisimmista jalometalleista ja se on siksi erittäin arvokasta. Vuosittainen maailmanlaajuinen platinantuotanto on vain noin 160 tonnia. Kun vertaa tätä määrää suunnilleen 2500 tonnin kullan tuotantoon, niin voi ymmärtää, miksi platina on niin arvokasta. Platinaa löytyy vain hyvin harvoilta alueilta maailmasta. Etelä-Afrikka ja Venäjä ovat suurimpia platinan tuottajia maailmassa.

Platina koruissa

Platinan suosio koruissa on kasvanut viime vuosina. Platinan parhaita ominaisuuksia ovat, että se on erittäin sitkeää ja kestää hyvin. Platina on valkoinen metalli, joka säilyttää ominaisen valkoisen kiiltonsa pitkään. Eräs platinan mielenkiintoinen ominaisuus on, että siitä tehdyn ketjun lenkit eivät kulu käytössä. Kultaketju sen sijaan kuluu käytössä ja sen lenkkejä pitää vahvistaa käytön seurauksena.

Platinakorujen hoitaminen

Pidettäessä platinakoruja päivittäin, korun pinta samentuu ajan myötä. Tämä johtuu pienistä naarmuista metallin pinnassa. Vaikka monet pitävät samentumista luonnollisena platinalle kuuluvana ominaisuutena, voidaan kiillottamalla palauttaa koruun sen alkuperäinen kiilto. Tähän toimenpiteeseen tarvitaan kultasepän työvälineitä. Platinakoruja voi pestä saippualla ja lämpimällä vedellä kevyesti harjaten pehmeällä harjalla. Korut säilyvät parhaiten niiden alkuperäisissä pakkauksissa.

KULTA

Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään. Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Kullan kemiallinen merkki on Au.

Kulta on kiiltävää, keltaista, suhteellisen pehmeää, helposti muokattavaa sekä hyvin sähköä johtavaa. Vuoteen 2009 mennessä kultaa on tuotettu arviolta 165 miljoonaa kiloa. Vuotuinen kullan tuotanto on vakiintunut noin 2,5 miljoonaan kiloon.

Mihin kultaa käytetään

Kultaa käytetään koruihin ja hammaspaikkoihin. Hyvän sähkönjohtavuuden sekä oksidoitumattomuutensa takia kultaa käytetään myös elektroniikkateollisuudessa mm. liitin- ja kytkinpinnoissa.

Kultaesineitä ei yleensä valmisteta puhtaasta kullasta vaan erilaisista kultaseoksista. Sellaisenaan kulta on liian pehmeää käytettäväksi koruihin. Tavallisimmin seosaineina käytetään hopeaa ja kuparia. Seosaineita käytetään metalliseoksen lujittamiseksi ja hinnan laskemiseksi.

Kultaseosten kultapitoisuutta mitataan promilleina. Puhtaan kullan pitoisuus merkitään 999,9 o/oo, eli puhutaan neljän ysin kullasta. Kultaesineisiin lyötävissä leimoissa kultapitoisuus ilmoitetaan myös promilleina. Yleisimmät jalometallipitoisuudet kultakoruissa ovat 750 o/oo ja 585 o/oo.

Diamo ei käytä tuotteissaan alhaisempia pitoisuuksia.

Kulta Suomessa

Suomessa on ollut kultakaivos Ylöjärvellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Orivedellä. Agnico-Eagle on avannut Euroopan suurimman kultakaivoksen Kittilään ja sen tuotanto alkoi 2008. Lapissa harjoitetaan kullanhuuhdontaa konekaivuuna ja käsin kaivamalla. Suurin osa kullanhuuhtojista toimii harrastepohjalla. Lisäksi Lapissa toimii muutamia konekaivajia, joille kullanhuuhdonta on joko sivutoimi tai pääasiallinen elinkeino. Lapin konekaivajien vuosittain nostama kultamäärä on muutamia kymmeniä kiloja.

Kullan merkitys ja arvo

Harvinaisuutensa, kauniin värinsä ja kiiltonsa sekä kemiallisen kestävyytensä vuoksi kultaa on kautta aikojen pidetty hyvin arvokkaana metallina. Siitä on tullut monien arvokkaiden asioiden, rikkauden ja vallan symboli. Siitä on tehty kuninkaiden kruunut ja urheilukilpailuissa kultamitali on ensimmäinen palkinto. Kultakannan aikana se oli myös rahajärjestelmän perustana.

Keltakulta

Kultaan lisätään pääasiassa kuparia ja hopeaa. Seosaineiden suhteita muuttamalla kullan sävyä voidaan vaihdella vihertävästä punertavaan. Etelä- ja Keski-Euroopassa arvostetaan vaaleampaa keltaista sävyä ja Venäjällä punaisempaa kuin Suomessa. Joskus “väärän” värinen kulta pinnoitetaan halutun värisellä kultauksella. Käytössä tämä pinnoite kuluu pois paljastaen alkuperäiseen värin. Pinnoitteet saattavat aiheuttaa joskus ongelmia koruja korjattaessa.

Valkokulta

Valkokultaa ei löydy luonnosta, vaan sen väri on saatu lisäämällä keltakultaan nikkeli- tai platinametallien ryhmään kuuluvaa palladium-metallia. Valkokultakorut pinnoitetaan yleensä rhodium-metallilla kiillon ja värin parantamiseksi. Rhodium on myös platinaryhmään kuuluva jalometalli kuten palladium. EU:n nikkelidirektiivi rajoittaa nykyisin nikkelin käyttöä valkokultakoruissa.

PALLADIUM

Palladium on pehmeää, hopeanväristä ja myrkytöntä metallia, joka muistuttaa platinaa. Sillä on platinametalleista pienin tiheys ja matalin sulamispiste. Vuodesta 2009 lähtien jalometallituotteista annettu laki koskee Suomessa myös palladiumia. Jalometallituotteiksi katsotaan esineet, jotka on tehty vähintään 50 % palladiumia sisältävästä metalliseoksesta. Niihin lyötävissä pitoisuusleimoissa sallitut pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999 massan tuhannesosaa.

HOPEA

Hopea on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ag ja järjestysluku on 47. Hopea on jalometalli ja sillä on monia ainutlaatuisia fysikaalisia ominaisuuksia, mm. kaikista metalleista korkein sähkön- ja lämmönjohtokyky. Näiden ominaisuuksien johdosta se on tärkeä raaka-aine elektronisissa laitteissa. Kauniin värinsä, harvinaisuutensa ja arvonsa vuoksi sitä käytetään myös kolikoissa, koruissa, aterimissa ja koriste-esineissä.

Hopea, kuten muutkin arvometallit, säilyttävät arvonsa rajattoman kauan. Niitä ei voi painaa lisää, vaan niitä on tasan niin paljon kuin maan uumenista löytyy. Koska hopean kaivamiseen on historian aikana käytetty enemmän resursseja kuin minkään muun metallin, hopeaa on maankuoressa jäljellä verrattain vähän. Hyvät esiintymät on jo kaivettu, ja nykyään suurin osa uudesta hopeasta on hyvin pieninä pitoisuuksina muiden metallien sivutuotteena.

Hopeakorujen hoito

Hyvin hoidettuna hopeatuotteet kestävät ja säilyttävä kauneutensa. Vahingoittumisen sekä tummumisen estämiseksi hopeatuotteet tulisi säilyttää niille suunnitellussa laatikossa tai vaihtoehtoisesti pehmeässä kangaspussissa. Useat kodin kemikaalit vahingoittavat hopeasta valmistettuja tuotteita. Pesu- ja valkaisuaineet, jotka sisältävät ammoniakkia ja kloridia tummentavat hopeaa.

Puhdista hopeatuotteet säännöllisesti

Säännöllinen hoito ja puhdistus estävät hopean pinnan tummumisen. Hopean tummuminen on luonnollinen ilmiö. Hopea reagoi ilmassa olevan rikin kanssa ja reaktion johdosta hopea tummuu, eli hapettuu. Voit puhdistaa hopean käyttämällä puhdistukseen varta vasten tarkoitettuja puhdistusliinoja ja kiillotusaineita.

Tummumaton hopea

Jotkut yritykset ovat kertoneet keksineensä tummumattoman hopeaseoksen. Hopean joukkoon on lisätty erästä alkuainetta, joka vähentää tummumista. Näillä kokeiluilla on kyllä pystytty hidastamaan hopean reagointia ilman epäpuhtauksien kanssa, mutta täydellisesti tässä ei ole onnistuttu.

Suosittelemme näitä tuotteita